sunnuntaina

oodi kaikille villasukille ja vähän muutakin


viimevuotiset halvat talvisaappaat lopettivat toimintansa ilmeisesti sillä samalla hetkellä kun ne kannettiin varastosta yläkertaan. reikä pohjassa, ei mitään mahdollisuuksia paikata. sama tapahtui myös miehen kengille.
adjö vaan. halpakin voi olla huonoa.
tällä hetkellä olen pärjännyt melko mukavasti tohtori martensin kengillä ja samalla olen leikkinyt sAm1xxii uhoavan kanssa. pärjää, jos on sopivankokoiset villasukat kengässä.
onneksi niitä nyt on. sukkia. monet, hyvät, sopivat. hyvä minä! hyvä villasukat!

lapaskuvia olen vaaninut täällä jo usana päivänä. perjantaina oli jo aika lähellä, mutta harmaus oli sitä luokkaa että masennuin kuvaamisen yrittämisestäkin. päivä ei alkanut, ei loppunut enkä herännyt koko valveillaoloaikanani.
loppujenlopuksi päädyin nukkumaan kello 8.
olen tullut siihen tulokseen, että marraskuu ei lopu koskaan, se jatkuu vaan ja muuttuu krooniseksi. 5 viikkoa! joulukalenteriin on matkaa vielä ihan liikaa. tuskaa on lievittänyt piparkakkutaikina, joista  viimeisimmästä eli kolmannesta paketista päätyi jopa pellille asti jokunen. täytyy kyllä huomauttaa, että syöjiä on ollut enemmän kuin allekirjoittanut yksin.
mutta siis lapasia:

lapaskuuhun kirjoitinkin näistä pätkän. vasemmalla miehen käpälän kokoiset, ne kosteina reippaasti venytetyt, nykyisin samankokoiset. pirtin kehräämön villaa, silmukoita 52  ja puikot 3puol. taitaa olla jalasjärveltä tämä malli, haavion kirjasta bongattu.
ensi kerralla sitten pidetään mielessä että jokotai sukkapuikoilla tai pyöröllä,
ei molemmilla.
oikealla omat modauksen läpikäyneet naturgarn-huovutetut, joista leikkasin ronskisti saksilla reunasta monta senttiä. kun on lyhyet kädet ja takissa pitkät hihat resorilla niin pakko on jossakin joustaa. ohjetta kurkin ullasta (kuurankukka-lapaset). ja aika söpöstelyt tuli tuohon käpälän päälle, mutta eiköhän sitä tuon verran voi.

jokon viime postaus
saavutti täälläkin kohteensa:
pakko-heti -listalla kiilausta, kyynärpäätekniikkaa ja kärkipaikka vaihtui kerralla. vähän säätämisen, tuumailun, kokeilun ja nettikaupoissa pyörimisen jälkeen päädyin lankaan, jota löytyi vähän omasta kaapistakin ja mitä parasta, samaa värjäyserää vielä kaupan hyllyltäkin.
leegopoliisi offroad-kierroksella muir-vuoristossa.

lankana drops alpaca, ja puikkoina messusaaliina kotiin kannetut nelosen pitsiaddit. hyvin toimii. ja jos joku muistaa muka täällä nähneensä samasta langasta pipontekeleen, niin muistaa aivan väärin. silkkaa hallusinaatiota, kohde purettu parempaa tarkoitusta varten. pakko muuten sanoa, että pidän tästä langasta erittäin paljon. kohtuuhintaista, pehmeää, ei liian ohutta ja kelpotavaraa käytössä.

on täällä yhdet melko pienet merinovillasukatkin kohta valmiit, ne on tilattu unisukiksi.  mistähän on poika oppinut moisen villasukat jalassa nukkumisen, hm..
folk knitting in estonia saapui viimein tännekkin, tosin eri kaupasta. voisin seuraavana tilata yhden joululoman tänne pikaisesti, kotiinkuljetuksella.


maanantaina

kuka käski?


tieteellinen koe:
kun vaihtaa 3,5 mm bambupuikot 3,5 pyöröaddeihin niin, että ensimmäisen kirjoneulelapasen neuloo toisilla ja toisen toisilla, niin mikä on todennäköisyys, että toinen lapanen neuloutuu kuin ihan itsestään ja on ensimmäistä pienempi ja lopullinen kysymys onkin, että kuinka nopeasti lampola muuttuu takaisin kylpyhuoneeksi ja kuinka todennäköisesti väkivalloin venytetty lapanen pitää kutinsa kuivuessaan?
nimim. "en kyllä varmana pura"


sunnuntaina

valoa tunnelin päässä


parvekkeella näkyi melkein aurinko tänään. siis melkein. tuli kiirus ottaa kuvia, ja patteritkin melkein loppui kesken.

lapastilaus edistyy vähän kerrassaan:

pitkällisen neuvottelun tuloksena eri malli, tämä taitaa olla jalasjärveltä. ja alla oleva liina on vinossa. oho.

erinäinen määrä sukkia:

ja uudet työkengät. työpaikalla pitää välillä ravata ulkonakin, joten mikätahansa popo tahi tossukka ei tule kysymykseen.

harmaat sukat ovat siis vuorelman vetoa ja niihin on käytetty erittäin paljon tuulian brego-sukkien manuaalia - eri langalla, koolla ynnä muulla höystettynä. kuten kuvasta näkyy, kantapäästä tulee mallikas ja ainakin minun kinttuuni vallan hyvin sopiva. harmaa, perus- villasukka on jotenkin niin perus että on samalla maaliman hienointa ja cooleinta. varmaan siksi, että yksivärisiä sukkia on tullut niin vähä tehtyä viime aikoina. ja toisaalta siksi, että ne  eivät kuitenkaan ole niin perus (nurinkurin, uusi kantapäämalli, ekat polvarit sitten 80-luvun)!
vähän speksejä muistiin: puikot 2,75, 44 silmukkaa. aloituksessa lisäykset joka toinen krs. kiilalisäyksiä kantapäätä kohti 6.

vaaleanpunaraitainen petroolipari on pari numeroa pienempi (ja pohjelevennyksetön). samalla tiukka yritys kuluttaa kaikki meija kerralla, mutta näyttää pahasti siltä, että joku pikkupikkukeränjämä siitä jää ihan väkisinkin. ja joku koristus on tulossa tuohon varteen, kunhan valmistuvat.
muistiin: puikot 3, silmukoita 40, kiilalisäyksiä 8.
molempiin sukkiin hiirenhammas-reuna, ekkukertaa sekin, ja taitteen sisälle ohutta kuminauhaa.

ja ehkä maaliman leuhkimmat on harmaat villasukat reinoissa ja tummansiniset farkunlahkeet siihen. kyllä töissä kadehtivat. fiu.


tiistaina

eilen torin laitaan kasvoi mandoliinipuu


selityksiä heti alkuun: otsikkohan on napattu eräästä kuukaudesta kertovasta kappaleesta. ja mandoliini pitäisi ostaa, tarjouksia otetaan vastaan kommentilootassa.

sen lisäksi, että poden käsityömessujen jälkeistä masennusta, olen näköjään ollut muutenkin hiljaa ja harmaana.

ihan kuin tuo kelikin. tavallaan nämä kaksi asiaa ovat synkroonissa keskenään. millä ihmeellä te oikein otatte niitä valoisia, värejävääristämättömiä kuvianne? foliovuoraus makuuhuoneeseen kirkasvalolampun alle? fotoshoppaajien jatkokurssi: neulekuvauksen haasteet kaamosaikana?

lapasta ja pipoahan täällä. oranssia, punasta, colinettea, tovea, naturgarnia. vähän sukkia.  tein harmaat peruspolvarit tuulian takaperoisohjeella ullasta. niin kiire tuli, että jäi palmikot parvekkeelle. tässä vielä matkalla.

ihanat-ihanat-ihanat! sukat ovat jo ensimmäistä kertaa pesukonekarusellissa, piakkoin siis on tiedossa miten harmaa veto käyttäytyy pesuolosuhteessa. (ja suosittelen sitä ohjetta. kantapäästä tuli niiiin kaunis. ihana-ihana-ihana! samaa ohjetta meinaan käyttää seuraaviin vähän pienempiin maija-sukkiin. paitsi on kai tunnustettava, että oli vähän ensin henkilökohtaisia ongelmia lukea suomalaista ohjetta. mutta se oli ihan käyttäjäpohjainen ongelma.)


eveliina, tämä on se, jossa ei voi puhua kun ei kuule omaa ääntään –pipo. vielä puuttuu tähti tupsun päästä, mutta ei menoa ole haitannut. lisätään, jahka ja jos ompelukone kävelee vastaan. huomautan, että tämä oli todellakin se paras kuva niistä seitsemästä ja värikin on väärä.

lankana fritidsgarn, puikot suositusten mukaan. ohjetta vaklattu ullasta (joulu 2005 ja 1/06) ja heijastintähti ihan käsityöläismeiningillä kiinnitetty. lapaset tovesta, 38 silmukkaa ranteessa. jälkeenpäin lisätty resorit.

kuvista puuttuvat toiset pikkukaverin lapaset (kissalapaset korvilla ja hännällä), omat paksut huopalapaset (ulla 3/5), hukassa oleva colinette-pipo ja veto-sukat. ja yksi oskari-pojalle ajat sitten mennyt loft-vauvanmyssy ja.. tehty on, ja pidetty ja.. niin, ammattitaitoista valokuvaajaa vailla. voi ahistus.

tuli myös ensimmäinen tilaus henkilökohtaiselta sohvanvaltaajalta™ että semmoset lapaset kun sulla ne semmoset. sanoin kyllä että En Tod tee samanlaisia, joten jotakin muuta on siis tuloillaan.

se En Tod tee samanlaisia on myös syy siihen, että mitään Kokinpuntti-salaneuleita täällä ei valmisteta. ja samaten syy, miksi lankavarastosta muuttaa 2 muovipussia hiljaista lankaa etelän lämpöön. koska haluan a) pitää tämän toiminnan ensisijaisesti hauskana niin b) on viisainta tehdä niin kuin itsestä tuntuu hyvältä eikä c) aikatauluttaa omia tekemisiään ja d) neuloa vain Ihanista Langoista. outoko?


juu, ne messut. olihan siellä. neljäpuol tuntia olin. no vähän puikkoja ja vähän lankaa. budjetti piti ja rahaa jäi ylikin. kato hevijuuserit ostaa lankakartoja että ne voi shopata lankoja netistä millonvaan.