lauantaina

oma sukkaniksi



(tämän te kaikki varmaan jo tiesittekin.)
että kun kantalapun jälkeen siitä läpäköstä (kantalapun jatkopala? kantapohja?) pitää ne ylimääräset jotenkin sujutella pois, ja vaikka ohjeessa lukisikin, että pitäisi neuloa 2 oikein yhteen kummassakin reunassa, niin minäpä neulon toiseen suuntaan silmukat takareunasta yhteen. melko rohkeeta mutta tulee kumpaankin suuntaan samanlainen reuna.
kattokaa vaikka:


ja toisinperin:
kuvassa muuten sivuroolissa little child's sock.

täytyy kyllä sanoa, että on mielestäni kyllä vähän epäreilua se, että huomasin vasta sen jälkeen kun tekaisin kuvassa olevan Täydellisen Ranskalaisen kantapään niin että oma kantapääni ei ole Täydellinen eikä varsinkaan Ranskalainen.
merde. että kyllähän tämmösistä tosiseikoista pitäisi ihmistä valistaa jo etukäteen.
(esimerkiksi terveystiedon tunnit yläasteella olisivat olleet ihan joutavia tähän. eikä opon tunneillakaan tehty juuri muuta kuin täytettiin niitä testejä, niitten mukaan minusta ois tullu hyvä pappi tahi vanginvartija.)

ps. karjase lujaa, jos 20 tonnia menee kohdallasi puhki!

maanantaina

sukasta on moneksi



kiitän!
mielipiteitä oli yhtä monta kuin vastaajaa, joten siitä voittiko ranskalainen tiimalasin tai mitenkäpäin se sukka nyt kannattaakin tekasta ei ole vieläkään varmuutta. valitan.
mutta tässä valikoituja kommenttejanne.

* sukka ei ole välityö eikä tukityö vaan ne on Elämäntapa!
* vähän niinkuin aamupuuron syönti, eli antaa hyvän potkun jokaiseen päivään.
* suht nopeasti valmistuva työ, siihen ei tarvitse valtavasti lankaa ja
raaskii arvokkaampaakin lankaa kokeilla.
* parempaa stressinpoistoa ja päivien ilostuttajaa ei olekaan.

otannasta nousi esille kahdenlaisia sukkia: tavallisia, peruskäyttöön ja sitten niitä hienompia. perussukkia tehdään tarpeeseen, mutta hienompia suunnitellaan: mietitään lankaa, mallataan ja ohjeiden tekijöille osataan antaa arvoa. sukan kokoon ja näköön kiinnitetään huomiota. myös innokkuutta kokeiluihin ja uuden oppimiseen löytyi, varsinkin kun sukka miellettiin helpoksi matkaneuleeksi.
* käytän pääosin ohjeita, mutta arvioin ohjeen silmukkamäärän sopivuuden käsialalleni ja käyttämälleni langalle kokemukseni perusteella.
* lisäksi on ihanaa, kun joku on miettinyt kaiken jo valmiiksi.
* nykyään haluan, että sukissani on joku juju
* haluaa oikein nautiskella ihanasta uudesta sukkaohjeesta.
* tai ihanat uudet puikot! aina on jotkut sukat tekeillä, välillä useammatkin.
* mytyllä olevat sukat kengässä ovat belsebubista..
* joku näppärästi käsilaukkuun katoava neule mukaan.
lankoina kelpaavat paksummat (7V, nalle, jussi..) kuin ohuetkin (opal, regia, fabel..) aivan  käyttötarkoituksen mukaan. langalle tärkein kriteeri:
* käytössä kestävää

niksit. tämä osio oli minusta mielenkiintoisin, sillä useat olivat sitä mieltä etteivät osaa mitään sen ihmeempää sukkataikuutta.
höpöhöpö! tunnistatko omasi?

* nostan silmukat kantalapun reunasta, nostan ne aina kiertäen ja nostan siinä varren ja kantalapun "liitoskohdassa", kiilakavennusten alussa aina yhden ylimääräisen silmukan, jonka kavennan pois seuraavalla kerroksella. ei jää reikiä!!!
* ohjeissa on usein neuvottu nostamaan kiilaa varten ihan liian vähän silmukoita. itse nostan aina paljon enemmän, sillä en tykkää että kantalapun reuna on reikäinen. onko se sitten niksi vain ei.. :)
* neljälle puikolle jakaminen on ihan turhaa.
* sukkien varsissa on hyvä kokeilla erilaisia neulemalleja melko pienellä vaivalla.
* sukkaniksini on käyttää lähinnä bambuisia sukkapuikkoja, jotka eivät kilise ja kolise. silloin sitä tylsää jalkaterääkin saa väännettyä huomaamattomasti luennolla tai kokouksessa, eikä kilinä taatusti häiritse ketään. 
* varpaista aloittaen on helpompi säädellä langan määrää, löytää sopiva koko, jos lanka on ihan outoa eikä ohjetta ole käytettävissä. myös pohjelevennyksistä on helpompi tehdä sopivat, kun aloittaa varpaista.
* jos muutoin neulominen ei jostain syystä etene, kannattaa ottaa raitasukkalankaa puikoille, siinä tikutellessa alkaa yleensä muutkin ideat taas virrata päähän.
* kantalapun reunoihin neulon aina 2-3 s ainaoikeaa, se on vähän niinkuin semmoinen tavaramerkki.
* täydellinen ohje, täydellinen lanka ja täydellinen mielentila takaa täydellisen lopputuloksen. 
* sukkaniksini on knitzi, jonka turvassa bambusukkapuikot kestävät oleskelua käsilaukuissa, selkärepuissa ja muissa vaarallisissa paikoissa katkeamatta eikä karanneita silmukoitakaan enää tarvitse metsästää.
* itsellä tahtoo tulla sukkapuikoilla kutoessa sileää siihen puikon vaihtumiskohtaan sellainen "pystysauma" sen välttää sillä että kierrättää silmukoita (eli siis siirtää aina yhden silmukan seuraavalle puikolle jne, tällöin kierroksen vaihtumiskohta kannattaa merkitä jotenkin).
* muille tehdessäni käytän apuna regian taulukkoa.
 (pdf)
* silmukoiden luonnin jälkeen laitan ensimmäisen ja viimeisen silmukan ristiin ennen neulomisen aloittamista. yhdistämiskohdasta tulee näin täysin huomaamaton.
* jos teen sukkaa omasta päästä, teen aina molempia yhtäaikaa, jolloin pysyvät lisäykset yms. mielessä. ylöshän en todellakaan kirjoita ;o)
* silmukat kannattaa luoda kahdelle puikolle ja sitten vetää se toinen pois. tai jos neuloo kärjestä alkaen, niin resori kannattaa päätellä resorina, eli neuloo päättelykerroksellakin nurjat nurjina ja oikeat oikeina.
* jalkaterän päällä on usein liikaa tilaa kavennan omissani pari silmukkaa jalanpäältä.
* olen tänä keväänä ollut myös kansalaisopiston neulontakurseilla. hyvä kurssi tälläiselle vasta-alkaja himoneulojalle.
* nyt tuli mieleen pari sukkavinkkiä jotka opin netin kautta: 1. ja neljännen puikon vaihtumiskohta nilkan taakse. raitasukissa toimii villapallon mainio ohje kiertää vaihtuva lanka taakse jo kutoessa jolloin välttyy todella ikävän päättelyoperaation sekä lankajuoksut nurjalla.
* usein olen tehnyt sitä, että siirrän raitasukissa langanvaihtokohdan (kierroksen aloituskohta) puikon keskelle, niin langanvaihdosta tulee siistimpi. kiilakavennuksissa kun kavennus tulee puikon alkuun tai loppuun, otan yhden silmukan "lainaan" viereiseltä puikolta, niin kavennuksen viereen ei tule reikää. päättäessäni sukkaa teen sellaisen jännän jutun, että kiristän viimeisen kierroksen silmukat, joten päästä tulee siisti, mutta sitä en oikein osaa selittää.



bingoloton voittaja arvottiin perinteisesti numeroimalla ja käänteistä järjestystä käyttämällä. lehdistön suosikki-sukkamaininnan haluan osoittaa tampereen suunnalle tämän postauksen tiimoilta.
suuri bingosukka-lottovoittaja on  tahruska. onnea valitsemallasi sukkatiellä!

sukka-bingolotto



kerro minulle, miten teet sukan!



kerro omin sanoin. jatka sinnesuuntaan mihin sukkapuikot osoittavat.
muutama referenssikysymys mielen ja sanansäilän lämmittelyksi:
•    alkaako sukan neulominen sukkavajeesta, langasta..? onko sukkapari välityö?
•    vai etkö tee sukkia? (tämä hieman vesittää bingolotto-osuutta.)
•    sukkajemmaatko pahan päivän varalle vai päätyvätkö ne suoraan jalkaan?
•    minkälaisia sukkia teet mieluiten – palmikoita, pitsiä, taviksia?
•    minkälaisesta langasta pidät ja miksi? podetko toisen sukan syndroomaa?
•    ohjeesta vai omasta päästä ja otatko silmukkamäärät otsatukan alta?
•    minkälainen kantapää? miksi juuri se?
•    tavallisena vai takaperin neulottuna? oletko koittanut molemminpäin?
•    kerro sukkaniksi, jos olet sukkasalaisuuden haltija.

bloggaa ja huikkase lootassa. vaivannäkijöiden keskuudessa järjestetään sukkalanka-bingolotto viikon päästä eli toisena pääsiäispäivänä.
jos et voi blogata, voit vastata suoraan lootaan. muista jättää yhteystietosi.

sunnuntaina

ohjeita ei lueta



tai jos luetaan niin huonosti, tai ainakin tosi nopeesti. nimittäin siellähän se sanottiin: .. and knitting short rows. kun ihmettelin, että onko ne lyhennettyjä kerroksia vai ei.

onneksi villapeikko teki omansa niin ei jäänyt zeebee ainoastaan killumaan räveltämön pitkässä suosikki-listassa.

tämä on tehty tomtenin hengessä. kirjain piti vielä laittaa keulille, kun tarkka mieshenkilö oli sitä mieltä että kun tässä ei oo tuota toista värrii. (ja 3 puikon päättelyssä sain aikaiseksi takasauman, 3 oikeaa riviä perätystä, ei kerrota kellekkään.) meneepä oikein päin päähän.
tekovaiheessa olin äärimmäisen varma siitä, että pipo on liian lyhyt vaan sopivahan tuosta tuli! epävarmuutta lisäsi alun sekoilun senttien ja tuumien kanssa, tuo matematiikan jalo taito kun ei viihdy meillä ees kylässä.
ohje on vinkeä ja nopsakka, ja vaikka tavaaminen täällä otti koville niin uskallan silti suositella. 9800-neulontai auttaa kommenttilootassa eksyneitä.


zeebee
pc-ihminen voi laskea sivulla oman piponsa speksit, mäkki-ihmiset laskee ite.
lanka: rowanspun dk.
puikot: 3puol.
28s korkeus, 22s yhden osan leveys.

lauantaina

settiä



eedit. onkelma ratkaistu!

primavistana baskeri näytti lähinnä kokin hatulta:

(siis aika pahalta. mulla kun ei ole noin charmikkaita viiksiäkään.)
mutta pingotus on joka neulojan salainen ase. pingotukseen yritin käyttää symbaalia (zildjian) ja lautasta (teema) ennenkuin tajusin kaivella nuppineulat esille.

idea langankierto-lisäyksiin oli kyllä jaredin pi shawlin. ja siis elizabeth z:n jalanjäljillä. toteutus ja pään koko oma.

baskeri: vaklausta kirjasta knitters almanac.
ensin 4 silmukkaa. sitten kaheksan, sitten 16..
lopulta 256, josta vähensin kerralla puolet.3o 2n resorissa luonnollisesti 125 s.
lanka: ohut pirkka-lanka.
puikot: 2puol, jousteessa 2.

huivi: feather fan-huivin ohje on ionalta.
lanka: ohut pirkka-lanka.
puikot: 3puol.

yhdestä kuvasta päätellen täällä on paistanut muka aurinko. ei ole. mutta väri on siinä kuvassa oikeimmillaan.
juu, ja pirkka-lankaa jäi käyttämättä reippaasta yrityksestä huolimatta. jos oikein yrittäis, niin ehkä lapaset tai jotkut semmoset saattais hikisesti just tulla. (ja kyllähän se on yleisesti tiedossa ettei tule kuitenkaan, lanka loppuu kuitenkin kesken. voi olla että uhmaan kohtaloa ja kokeilen silti.)

mutta on täällä kateltu lost-bokseja. puskissa kuiskitaan ja mörrimöykkyjä tuli just viime jaksossa. uh. siinä ja rajalla, että onko liian  jännää vai ei. neuloa on ainakin koko ajan pakko, ettei tarvii mennä sohvatyynyn taakse niinkuin pienenä lassieta kattoessa.
tässä tunnelmassa taitaa mennä myös pääsiäinen:

tipu lostissa.

ps. josko joku osaisi selvittää, mitä zeebee-hatun ohjeessa tarkoitetaan kun niitä silmukoita kierrellään? ja voiko aloitussilmukan aina nostaa? lyhennetyt kerroksetko? menikö multa joku juttu ihan ohi? (luulen niin.) laskeskelin niitä tuumia ja senttejä, ja yritin päästä langan kanssa yhteisymmärrykseen, mutta hetkeksi meni jäähylle hatun ohje. tämä kohta meni yli baskerin:
slip last stitch purl wise onto right hand needle. let's call this last stitch the crown stitch, or cs. turn.
note: the cs is never knitted. it is only used for wrapping.
row 2: slip first stitch off left hand needle purl wise, knit to end of row. as
this row ends at the brim, we'll call it the brim row, or br. turn.
row 3: knit to third to last stitch. wrap second to last stitch. in other words, slip second to last stitch onto right hand needle purl wise, bring yarn forward, and slip second to last stitch back on to left hand needle, turn.

keskiviikkona

melkein tradisti



neulontaissa yleensä kartellaan tilausneuleita. (paitsi oman perheen, ne otetaan erittäin vakavasti.) ja koska tilauksia kartellaan, lahjaksi voikin sitten ilolla antaa. en tiedä onko siinä mitään järkeä saati logiikkaa, mutta näin se menee! tilausneuleet nimittäin hermostuttavat: onko koko oikea, entä väri. ressi moisesta.
lahjaneuleessa tekee parhaansa, ja se yleensä riittää. mattisellasehan lapaset valmistuivat ihan huipulle perinteentutkija/graafikko/tiedottaja/kotiäiti -ystävälle.
ei ihan vielä trad-malli, ehkä sitten 20 vuoden päästä?


mattisellahen lapaset
koko: nainen, sopiva (kokeiltu), 46 s (ens kerralla rohkeesti 2 s pois kirjoneuleen jälkeen)
lanka: smart tavis ja tweed
puikot: 3puol (kirjoneule) ja 3
malli: omasta päästä

akkainpäivänä oltiin miehen kanssa isolla kirkolla ja kotiappäin matkusti vähän puikkoja ja lankaakin: äitille sukkalankaa palkkana kahden toisiaan mätkivän riiviön vahtimisesta, itelle huivilankaa (haaveissa eri värisenä) ja kylkiäisiksi vähän sopivaa pyöröpuikkoa ja toiset eebeniset sukkapuikot. kun ne vaan on niin hyvät.

männäviikolla tuli kotiin loput stitchionary-kirjat, nyt niitä on kovassa luvussa kolme. nyt taas kerkii neulomaankin, kun potterikin on luettu. eli siis oikein tiedetty taina, saara ja piua!

ps ja edit. baskeri valmis!

perjantaina

ihan pikkusen vaan


vilautan.
valmiit, mutta jatkamassa matkaa. jatkuu ensi numerossa siis.

(siinä on muuten se edellisen postauksen olohuoneen mattokin sitten framilla että silvuplee.)

ja vanhana sukkamaanikkona siteeraan kuin homerosta ikään:
"mitä sinä näet kun katsot peiliin?"
"minäkö? minä näen itseni ja parin paksuja villasukkia."
siis: kuka sanoi ja kenelle?


sunnuntaina

herran tähden



olenko koskaan kertonut, että herra Neulontai toi viime kesänä minulle pariinkin otteeseen lankaa? eikä onneksi mitätahansa, vaan tarkoin valitusti ja hyvällä maulla.
ensimmäinen satsi eli 2 vyyhtiä ihan meidän olkkarin maton väristä ohutta pirkkalankaa on nyt puoliksi käytetty. siis lempiväri kertakaikkisesti.

neuletuutti on suoltanut ekasta vyyhdistä aivotonta feather fan-huivia toista metriä.
seuraava vaihe, eli toisesta vyyhdistä baskeri on ollut mietinnässä jo hetkisen. suuri taka-ajatus on, että jos eli kun baskerista jää lankaa, niin jatkan sillä huivia. kas kun toista metriä ei ole vielä riittävä metrimäärä kunnon kaulahuiviin, ja neulontain residenssissä tykätään olla jättämättä jämälankoja jos vaan millään mahdollista. sitten voi aina hyvillä mielin ostaa uutta tilalle.

kaikenlaisia vinkkejä, mittoja ja suunnitelmia baskeriin pyöri ilmassa, mutta juuri mistään en sitten saanutkaan kiinni. ja tajusin, että menee hermo ihan viimesen kerran, jos alotan resorista ja se ei osukkaan oikein. (selvityksenä voidaan paljastaa, että neulontaissa haaveillaan sunflower tam-baskerista. ohje on, lankaakin on, ja puoli baskeria on kahdesti purettu hampaita kirskutellen.)

mutta kyllähän tämä alku vähän pelvoittavalta näyttää.

vähän niinkuin peukaloisten tikkuristirata.

ainiin. herrasta tulikin mieleen, että hääpäivääkin pukkaa tuossa loppukuusta. tänä vuonna vietämme villahäitä.
olen toivonut lammasta. (meillä on aika iso parveke.)