maanantaina

sinneppäin


vastapainona töielämälle omassa henkilökohtaisessa elämässä on joskus/usein/aika monesti kiva olla vähän suurpiirteisempi.

kuten esimerkiksi viettää kylpytakkipäiviä.

tai syödä karkkia sängyssä sen jälkeen kun on pessy hampaat (ei saa kertoa lapsille).

tai syödä jälkiruoka ennen pääruokaa (jonka tein tänään).


tässä olin vähän turhan suurpiirteinen. väärässä paikassa.

jos ohje alkaa: luo 172 s ja neulo 3o 2n 22 senttiä, niin mikä on tunnelma siinä 22 sentin kohalla  kun huomaa että on neulonu koko matkan 2o 2n.
kun on kerenny mittaamaan puolen sentin välein jo 18 sentistä asti että joko.

tähdennettäköön vielä, että 2 mm puikot.


mutta myyrä mikä myyrä. hirmu hieno siitä tuli! kaunis. ihan perus mutta silti ei. täydellinen pipo täydelliselle miehelle.





viskarssikuvassa väri on enempi kohillaan.

lanka: wollmeise twin, feldmaus

ohje: käänteinen (ulla) omalla mokalla

puikot: 2 mm (kitkun kitkun)




sit neulojan varhaisemmalta aikakaudelta, nk. vihreältä kaudelta  (joka siis jatkuu vieläkin). täysin aivotoimintaa neulontavaiheessa (kts. ed. kappale) tarvitsematon huivi ja kaikenlisäksi molempi puoli on oikea puoli.




one-row-handspun-scarf

lanka: fleece artist merino 2/6

puikot: 3.75

muuta: valmistunut lokakuussa, paljon pidetty.
ehdoton suosikkihuivi.

torstaina

sukkaati sukkaa


nyt on päästy yhden tien päähän, eli viimeisen kuukauden aikana aika monet vanhat villasukat on kuljettu loppuun. finito! luut nyt sano ruottalainen kun lihat loppu!

aika epätodellinen olo oli laittaa sukkia roskikseen. oisko niistä saanu vielä jonku linnunpelättimen marjapuskaan, varmaan.


eikun kilikun kilikun. (paitsi mulla on puiset, ei ne kilise kuin mielikuvissa.)




lanka: araucania ranco solid

puikkolot: 2.25

ohje: juta's stockings (nänsi pussi taas / folk knitting in estonia)

ajatus: helppo ja hyvännäköinen mallikerta. sopivat.





vanttisukat

60 silmukkaa.

lanka: bremont camino alpaca plus jämät

puikot: 2.25




muuta: vantit jessica trompin sivulta. lanka on lämmintä! ja kuten kuvasta näkyy, vähän karvasta, mutta pehmeetä. oi alpakka. semmosen kun sais tuonne takapihalle.

näistä tuli kyllä ihanat ja hyvät.


kylymä


tosi(kko)neulojan haaste on kylymä ja sitä vastaan taistelu.


kainuuharmasvillapaidan jämälangoista (reilu vyyhdillinen) halusi huiviksi. reunahkoon tuli tuommonen huonompi muikkuverkko.




lanka: 2-säikeinen kainuuharmas ilomantsin vaaroilta

puikot: 3puol

muuta: jälkikasvu kutsui/haukkui mummohuiviksi. miten vaan. toimii!



kuten tekin varmaan tiedätte, tosi(kko)neuloja rakastaa sukkia. varsinkin joulupukin paketista löytyneitä.




ne on lapsosen ketterän kootiihaasta koivusta oksat taittaa omin pikku kätösin tekemät. raskiiko niitä pitääkkään?

tiistaina

- ei ees joka kerta.


kuten varmaan olette huomanneet, neulontai ei ole ruokablogi.

meillä syödään ruokaa, joka on tehty syötäväksi - ei kuvattavaksi. (paitsi ehkä sushi, mutta se hupenee niin nopeasti ettei se filmille asti kerkiiskään.) sama pätee täytekakkuihin. joista pidän kyllä.


täällä ei myöskään käsitellä päivän garderooppia. farkut-paita-villatakki -yhdistelmäni eivät kiinnostaisi ketään. joskus räväytän ja laitan kaulaliinan. born to be wild paitsi himassa.

musiikkimakuni on laaja mutta rajoittunut. unohtakaa se.


neuleblogi. tää on mun juttu. lanka! puikot! mahtavaa!

neuleblogit esittelevät useimmiten kivoja kuvia kivoista, onnistuneista ja tasapainoisista neuleista, eikö totta? myös in-process -kirjoituksia on kiva lukea.




valitan, tänään ei tarjoilla mitään kivaa. kiinnittäkää turvavyönne.


sykemittari kylykeen.

totoro-lapaset. ihana ohje, ohjeelle kohde, lanka ostettu (vika kerä petroolia, mikä säkä!), puikot terotettu. eri puikkokokoja koitettu.

aikaa rajallinen määrä, joulu lähestyy.

lämmittely: kerkeen! onnistun! hyvät kaaviot, kaikki kunnossa.



1 varttimaili.


ensimmäinen turkoosi kerä neulottu ekaan lapaseen: kivalta näyttää. kokoa mallattu toisiin lapasiin: sopiva.

tyytyväistä hyrinää sohvalla.




tankkauspiste.

kuitenkin surkea ajatus on lähempänä kuin koskaan: tää lanka loppuu kesken. vai loppuuko? kiikunkaakun. siis kauppaan. jos se nyt ei oiskaan se vika kerä.

eikä se ollut! huh! värierä eri, mutta vaihtoehdot vähissä eli tällä mennään. neulekeiju istuu olkapäällä koko kauppareissun.




200 metrin aitojen ali.


peukaloista en saanut järkeviä, joten sovelsin. no, pientä. sattuuhan näitä. pikkuvikoja, helppo korjata.




mustikkasopat rinnuksilla.

päivänvalo paljastaa: värierät petroolien välillä ovat huomattavat. tein molemmat eri keristä, ja ero on aika iso.


havuja perkele.

no, ei se niin nuukaa. totoro. suosikki! varmasti mieluiset! ajatus on tärkein!

kirjoneule näyttää vähän pitsiltä neulottaessa: mytyltä. ryttyseltä. sille on tarjottava pesua ennenkuin mistään voi oikeestaan olla varma. siispä käsinpesu ja kuivumaan.


loppukaarteessa turvallaan.

ne venyi. ja paukkui. piteni, laajeni. ne sopivat ja ihan pidettävät (no, ei priimat, mutta ajatus on tärkein jne) lapaset.



sadasosalla hävittiin.

mulla on nyt sitten eri väriset lapaset, jotka on liian isot sille jolle ne tarkoitin ja liian pienet sille isommalle.




kostoksi en sitten päätelly lankoja.




lanka: drops karisma.

puikot 3.

epic fail.
oisko voileipäkakkublogi hyvä?