perjantaina

kummituspäivitys



meditoin itseni täydelliseen terään huomisia käsityömessuja varten, taktiikka on valittu. seuraan neulotaan.net-keskusteluja siellätäällä.
yritän lisäillä nappeja (yksi jo onnistui).

ainiin, ja neulonneulonneulon. 
ei sitten toimi tuo kuvan lisäys.. höh. kuvitelkaa tähän ihanaisia palmikkovillapaitoja ja kirjoneuleita, niin minäkin.

torstaina

lapasesta lapaseen



neulontain residenssi on muuttunut loman ajaksi lapastehtaaksi. siinä missä ikkunat ovat vieläkin pesemättä ja kirjahylly on möpleeraamatta toiselle seinälle, uusia lapasia kasvaa kuin pieniä sieviä sieniä.
kuvassa myös odottamiani kirjoja. eestiläisistä perinneneuleista kertova kirja on jäänyt jonnekkin, kaipa se vielä osaa kotiin.

pitkään olen etsinyt sitä täydellistä kirjoneulelapasmallia. näyttää pahasti siltä, ettei sitä olekkaan, joten oli tyydyttävä melko kivaan ja toimivaan. tämä art nuvoo -tyyppinen malli löytyy sata suomalaista kuviokudinmallia -kirjasta, ja on peräisin jalasjärveltä. vähän karelialistishenkinen minusta. kolmatta kertaa kuitenkin purin hammasta ja purin alun kun ei sattunut sopivaa kokoa. nyt silmukoita on viitosluokkalaisen käteen 64, puikkokoko kakspuol ja lanka beibiullia. taikalenkki toimii ihan kitisemättä, olen erittäin tyytyväinen siitä että  langat kestää ojennuksessa. joku roti!

oranssista muotoutuu ihan peruslapasta tuuvesta, samaan settiin tulee myös pipo fritidsgarnista ja sitten koko perhe pesukoneeseen. täytynee mainita, että kyseenomainen  neonihtava väri "anssi" on toivomus pikkukaverilta. pitänee neulasta aurinkolasit päässä jos kovasti ottaa aivoon tuo sävy. (itseasiassa olen ihan tyytyväinen, kun nuori herra haluaa muuta kuin tummansinistä. terveisiä vaan lastenvaatteitten valmistajille, meille kelpais kyllä muutkin värit.)
lisää lapasia reippaissa väreissä ja toivon mukaan ihan omaankin käteen jahka ensimmäiset tipahtaa uuninluukusta ulos.

tiistaina

odotamme kirjoja saapuviksi



taannoin olin samasta asiasta konsa kuin kiroileva siili, ja olen nytkin. Tilaus lähti 29.9.

ELIZABETH ZIMMERMANN'S KNITTER'S ALMANAC
Odotamme kirjaa saapuvaksi varastoomme
02.10.2007 klo. 11:27

FOLK KNITTING IN ESTONIA: A GARLAND OF SYMBOLISM, TRADITION, AND TECHNIQUE
Odotamme kirjaa saapuvaksi varastoomme
03.10.2007 klo. 18:18

eikö nyt ole jo 9.10? Mitä ***a?
entä jos kovasti uhkailen hankkivani visakortin ja tilaavani kaiken ulkomailta, auttaisko?
entä jos perustais keskustelukanavan ja tukifoorumin asiasta? (ei vaan, meinasin kyllä tipahtaa naurusta tuolilta kun luin ullan "montako neulojaa tarvitaan vaihtamaan lamppu")

ja toisaalla: helmiltä lauantaina tekemäni tilaus (2,5mm 80cm addit, pitänee koittaa magic looppia, lankakarttoja) rapsahti jo luukusta. onneksi. kiitos helmi, kiitos ulla!

maanantaina

neulefriikin paratiisi



mitä siitä nukkumisesta, ravelrykutsu saapui viikkoa aiemmin kuin oletin.
suurta mielikuvitusta käyttäen olen siellä kirsi ja kuvaankin mahtui vain toinen jalka.

(jos joku kyselee, olen laskemassa ja organisoimassa puikkovahvuuteni. vastaajaan voi jättää viestin omalla vastuulla.)

edit.
vuorokauden sekoil-- seikkailtuani ravelry-maassa kerrottakoon, mikä siinä ravelryssa on ensialkuun tuntunut mukavalta.
se, että kaikki pikku neulehirmut on samassa paikassa. siellä ei tysvätä ja nykerrellä, vaan arvostetaan käsitöitä. vertaistukiryhmä hurahtaneille siis.
ja se, että voi helposti vertailla yhden mallin eri toteutuksia. hakeminen on helpompaa kuin kuukkelilla.
se ei nopeuta neulomista (harmi), ajatuksenjuoksua kyllä. porukkaahan siellä on kuin pipoa, ja hyvä niin. pipojakin on aika montaa erilaista.

mulla oli kesällä flickr-tunnus, ja se on nyt hukassa tiukasta meditoinnista ja mielikuvaharjotteista huolimatta. kuvia ravelryyn ei saa kuin sitä kautta, ainakaan toistaiseksi. helpotuksekseni näköjään perus-enkulla pärjää.
ja: bloggaaminen ja ravelry on tosiaan kaks ihan eri asiaa. onneksi. ja ollos kansa huoleton, päämäärätön kirjoittaminen epäolennaisuuksista ei siis tässä laitoksessa tule vähenemään millään muotoa.

joskohan se ulla ois nyt..

sunnuntaina

keijupölyä


meidän talon

päättelykeiju

vaatii palkaksi suklaata.

syyslapasten puikkokoko 3puol, sopiva kun ei tarvi olla niin tiivis. lanka maija.
alla novitan satarosenttinen äkryylilanka, jonka toivon olevan käyttäjälleen kutittamaton. siitä lapasta ja pipoa ja vielä jotain koska se ei lopu vaan sanoo nirsk nirsk ja yhen puikonkin jo hävitin jonnekkin kun salassa oon tehny.


maanantaina

varokaa


drokodiili!
suursyömäri!

täällä harjoitellaan jälkisytytyskantapäätä, jota tuuliakin ison rapakon takaa suositteli. selkeästä ohjeesta kuvineen pullakahvit sinne!
kerran tahi kaksi purettu sukkalanka ei näytä kovinkaan tasaiselta, ja aika leveältä näyttää tuo varsi, mutta sukka siitä vielä tulee eikä crocodile dundee.

miksei voi tyytyä valmiisiin ohjeisiin, vaan pitää soveltaa? kun netti on väärällään (niin, kirjahyllyä ei lasketa. joskus olen jopa lainannut kirjastosta kirjan jonka samaan aikaan omistin, koska en muistanut omistavani sitä.) kivoja ohjeita, niin pitääkö väen vängällä haluta tehdä herra oskari-vauvan pipo loftista kun kaikki ohjeet on woolille?
tai luvata omalle nuorelle herralle kirjoneulepipo auton ja akkorin kuvilla, tietäen että menee aika säätämiseksi se kuvien miettiminen ja muokkaaminen ja neuletiheyden laskeminen ja..

siis pitää.
laskutikun äärelle siis.

ps. priima oli näköjään lopettanut postimaksuttomat lankalähetykset. höh. mistähän sais vielä postimaksutonta lankaa? tuntuu hassulta ostaa kaksi kerää smarttia ja maksaa saman verran postimaksuja.