hipi-hissula-vissun

täällä on oltu hissula-vissusti kokolailla vuoden. on siis aika paukuttaa ilotulituksen lailla kuveja! aloitamme perinteikkäästi sukilla.

ostin kesällä ashfordin happovärit siinä rukkimainingissa. niillä on tullut vähän leikittyä ja hyväksi todettua.

punaset on stetson -mallistosta, siniset flammegarn socksit nänsipussilta, tuolta sukkakuningattarelta. opuksesta folk socks. lankana regiaa ja trekkingiä.

"näissä on tämmöset erilaiset kantapäät."  mieskin alkaa olla jo hyvin sukkakoulutettu.

sukkia on tullut tehtyä koko vuonna noin 16 paria viimeöisen (ei-niin-luotettavan) laskutoimituksen mukaan.

(ja kuva on siis otettu joskus tässä.. äsken. ennen lumentuloa.)

tinttilanka*

marraskuu on anemian huippu. eikä siitä sen enempää.

punainen! on se.

multnomah.

en pitänyt huivin keskikohdasta, joten vaihdoin sen.

en olisi myöskääns olisi saanut featherfania kohalleen ilman ganeshasia.

kiitos ja anteeksi tyhmät kysymykset!

lanka wollmeise 100 % hertzblut, puikot 3,5. melkein kaikki, vähän jäi.

fiiuixet: tyytyväinen, varsinkin kuin ensimmäistä kertaa onnistui tuo päättely erinomaisesti.

(tämän lisäksi voitte kuvitella x-määrän nopeita ja tylsiä käyttöneuleita. lapasia, pipoja ja sensemmosia. en edes yritä ottaa huonoja kuvia viikon verran pidetystä piposta. joku roti sentään.)

mutta koska marraskuusta päästään vihdoin eroon niin muistatteko mikä on maaliman pienin juttu?

*ja meillä sitä kutsutaan tinttilangaksi. mieskin tietää mitä se on ja pienempi jälkikasvu tietää kuka sitä tekee (claudia) ja missä (saksassa). mitäs kyselivät.

nuorimmaisen mielestä kyllä monivärisiä lankoja ei voi pestä pesukoneessa, mutta se on eri juttu se.

neuloja neuloo välillä itselleenkin ettei vallan paleltuisi

harmon langat ostettiin pieteetillä valikoiden, puntaroiden ja kassatädin kanssa vertailevaa tutkimusta tehden ilomantsista alkukesällä. sen jälkeen ei ole ilomantsissa tullut käytyäkään.

mutta siellä on loistavaa kainuunharmasta! kyllä! torin laidalla matkamuistomyymälässä. menkää ja ostakaa pois. se on ihanaa. lammas parhaimmillaan.

 

hihat on liian lyhyet (kukahan neulois 5 senttiä?) tai sitten tosimuodikkaat ¾ ja kaulus ei käyttäytynyt niinkuin oisin halunnut mutta silti ysipuol. (ja jos joku on nähnyt lightweight pulloverin niin saa hämmästellä samanoloisuutta. paitsi että minä alotin ennen tuota ohjetta, ja hannah on tehny tuo kauluksen just niinkun minä oisin halunnu. ehkä se on vähän kovempi jätkä neuloja.)

harmo

lanka: 2-säikeinen kainuunharmas, 280 g

puikot: 3,5

ylhäältä alas –raglan (kainaloista alaspäin neulottu 5 kertaa kun ei ihan kerralla osunu)

muuta: langat maksoivat 100g a 7,40 eli melko kohtuuhintainen ysipuolen villapaita.

kehrääminen ja neulominen on hankala saada kohtaamaan toisensa. varsinkin jos ei vielä ihan hirveesti osaa. tai sitten ei osaa arvioida paljonko sitä lankaa nyt sitten sattuis tarviimaan. ja mihin?

tässä  omakehräämäni intiaanikesä ja paksu pirkkalanka kättelevät. alunalkaen suunnittelemani tasaraidat näyttivät enemmän tai vähemmän saksan lipulta, siitä jäi nimi vaikka raidat ei.

en ole vielä päättänyt, onko väriratkaisu vähän tunkkainen mutta toisaalta se ei muuta näitä värejä. eli ei ole. piste.

mopo lähti käsistä lomalla, harmo valmistui ja uutta puikoille samantien. tähän meni 10 päivää. täysin käsittämätön yhtälö!

ûber alles

lanka: Paksu pirkkalanka, reilu 3 vyyhtiä (ylös merkittäköön, että 3 riittäisi lyhythihaiseen versioon.)  ja intiaanikesä, omakehräämä (köhköh)

puikot: 5

ylhäältä alas –raglan

muuta: tällä pärjätään kylmemmälläkin. nappilistan neuloin noin 10 kertaa. napit käsityömessuilta, josta ei oikein muuta sitten löytynykkään. napit laitoin tuolleesa kun ne ei halunnu mennä mitenkään muuten ja matikkapää ei ois riittäny.

juu, ja kaikkia lankoja jäi jälelle vaikka lampaat söis. yllätys? 

 

sirkushuveja

berliininmunkki riittää aina. elämänviisaus, jonka rakas teini yläkoululainen lanseerasi varmaankin joskus ennen eskaria.

ja koska sehän riittää! oli elämässä murhetta, sirkushuveja kuuluu olla! vaaleenpunasta ja tahmeeta päältä ja hilloa sisällä. ainakin silleen filosoofisesti.

tänään ehkä berliinimunkkia taas vuodella vanhenevalle teinille lapsoselle.





lacy baktus. shibui sock, peony 100g. puikot 3,5. kuvauksessa käytettyjä omenoita ei vahingoitettu, tosin niistä tehtiin punaviinimarjojen kanssa mehua.

paketissa jo aiemmin valmistuneeseen baktukseen mätsätyt berliininmunkki-kaverit:

baskeri, puikot 3,5. lanka colinette jitterbug.

lapaset, puikot 2,75. lanka jitterbug ja baby ulla. ohje ailin lapaset /ulla.

modaus: 56 silmukkaa lähtökuopissa. veikkaan villisti että kelpaavat.

koko berliininmunkki-setti auringonpolttamassa kuvassa.

ihan kesken(äs)

töissä käymisessä on eritoten hyviä, mutta myös kehnoja puolia.

ainakin:

a) harrasteille jää aikaa vähän. kuulemma asia muuttuu, kun lapset muuttavat pois kotoa.

siihen ei mene enää kuin noin 12 vuotta. paitsi isompi ilmoitti taannoin, että hän asuu meillä kotona vielä sitten kun on 50. että se siitä.

hirveen huonosti on näköjään viimeistelty nämä lapaset. nyt voitte osoitella näyttöä ja naimaraitoja että ähä ähä, on jääny pesemäti ja blokkaamati.



b) kaikki on aina kesken. se on hyvin harmilista. töissä on kaikki aina kesken siihen asti kun veisataan jo joutui armas aika. sama kotirintamalla. kuka siirtäisi sen pari kuutiota sepeliä paikasta a paikkaan b? entäs ne polttopuut? ai mitkä keskeneräiset neuleet..

keskeneräinen kaulaliina. tulee pyörönä, ettei läikity. täysin ajatusvapaa neule. puikot 3,5, lanka easyknitsin bamboo mix. vaihtoi "äiti millon teet miulle sen kaulaliinan" muotoon "millon se on äiti valmis".



c) lapset kasvavat hirveen nopeesti, joten niille on tehtävä isompia neuleita koska ne entiset ei mahdu ja niihin isompiin menee tietenkin enemmän aikaa. ja lankaa, luonnollisesti.

tuplalapasten idea on villapeikolta lainattu. lanka paksumpaa alpakkaa, puikot varmaankin 3,5. yläkuvassa parempi otanta. tein invisible cast-onin ettei kiristä aloitus. (pakko mainita moinen hifistely.)



d) ja kaikenkaikkiaan minusta on erittäinkin epäreilua, että wollmeise päivittää keskellä työpäivää ja siellä menee kaikki niin äkkiä, koska kunnon työläinen neuleshoppaa yöllä. tai ainakin myöhään illalla. tai edes silloin kun muut nukkuu eikä kuule kun visa ulvahtaa pimeässä yössä.

(tietysti, voishan koittaa sellasta että mitenkä jos tekiset ihan ite sen äänenavauksen tälläkertaa niin ope vähän surhvaa silläaikaa netissä. pikkusen epäilen kuitenkin.)

suomenlammasta. 400 metriä, 200g. kukahan laskis vielä wpin. todellakin epätasaista eikä niin harmoonista. mutta ihan nättiä kuitenkin. (maire sai muuten uuden nopsamman lyhdyn, nyt mennään lujempaa ja paremmin. this goes eleven! niitä kuvia sitten myöhemmin.)